Ajatuksia Syyskuussa 2018

Tuntuuko sinustakin, että aika kuluu kuin siivillä?
Paljon tapahtuu, mutta silti huomaat yhtäkkiä päivien vaihtuvan, kuukausien kuluvan ja taas pian vaihdamme vuotta.

Heräsin ajatukseen, kun aloin miettiä....milloin se olikaan kun jäin vuorotteluvapaalle ?! Marraskuussa 2015 - siitähän tulee aivan tuotapikaa kolme vuotta.

Mutta voi, kaikkea niin ihanaa on tapahtunut tuona aikana. Pikakelauksella kuulumisia ja ajatuksia tähän hetkeen.

Elämäsi on tänään. Ei se ole eilen tai huomenna. Se on nyt. Tässä hetkessä!

Emme kuitenkaan olisi me ilman niitä hetkiä, jotka ovat meitä muokanneet ja ohjanneet tällaisiksi kuin nyt olemme.
Mitä kaikkea voimmekaan olla vielä tämän hetken elettyämme ja koettuamme. Itseä kuunnellen, arvostaen ja iloiten.



Tuon teille tässä tervehdyksen ihanalta rumpukurssilta, jonka ystäväni kanssa puuhasimme Laihialle. Aivan huikea ryhmä kokoontui Laihian Hulmille kauniina kesäpäivänä ja niin valmistui kauniita rumpuja perinteisellä Hopi-intiaanien ohjeilla.
Hoitolassa oranssi rumpu soi tarvittaessa ja intuitiivisesti sitä ehdotan hoitojen lisänä rentouttamaan ja tuomaan kehoon ihanaa värähtelyä. Ääni on upea elementti meille ja sen erilaiset muodot - nauttikaamme siitä.

Hoitolassa asustaa niin perinnehoidot kuin enkelit, keijut ja energiatkin. Jokaiselle löytyy oma hoitomuoto ja kunnioitan suuresti asiakkaan omia tuntemuksia ja uskoa. Meille monelle suojelusenkeli taulut ovat tuttuja lapsuudesta ja suurelle osalle meistä on myös kirkon kerhot ja pyhäkoulut tuttuja. Enkeleillä on meille paljon ihania viestejä ja keijut tuovat iloa elämään. Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Pyyteetön suuri RAKKAUS on kuitenkin se yhteinen nimittäjä kaikille. Isäni tapasi sanoa : Uskoa pitää! ellei usko, ei ole mitään. Hän ei koskaan sanonut mihin pitää uskoa. Vaan se oli tärkeää, että on usko joka kantaa eteenpäin elämässä.

 Äitienpäivän aamuna meille syntyi neljä pientä ihmettä.... Pupuja oli alunperin kaksi, kovasti olimme kaksi poikaa ottaneet perheeseen hellittäväksi. Pentuja ehti jo syntyä aiemminkin, mutta pieni Valo-äiti ei osannut hoitaa lapsiaan, liekö liian nuori. Varjo-isä sitten vietiin leikattavaksi, kun mietimme, että ovat kenties liian lähisukua ja vauvat eivät siksikään ole elinkelpoisia. Varjo oli siis jo leikattu ja eräänä iltana Enni huomasi, että pupunen oli rakentanut pesän piiloon. Pupu-agility teki tehtävänsä ja äitienpäivän aamuna neljä pientä kerää oli pesässä. Varoimme visusti ettei Valo äiti hylkäisi vauvojaan. Ja siinä he ovat varsin pieninä ulkoilemassa. Lumi, Myrsky, Tuuli ja Iivani.
Perhe kasvoi heti paljon. Rakkaus ei vähene jakamalla vaan se lisääntyy. Kuusi pupua, Hilu kissa, viisi perheenjäsentä ja usein paljon lainalapsia muumitalossa.

Keväällä kuusenkerkkien aikaan keräilijä heräsi. Ihanaa kuusenkerkkähunajaa on tässä tulossa yskäntropiksi tai vaikka jätskin tai lettujen kylkeen. Oi, miten se on hyvää kultaista ja juoksevaa.

 Luonnosta lääkkeeksi ja lautaselle kurssi Kaustisella antoi ihania ideoita ja saimme maukkaista ruokaa aivan lähimaastosta. Ihana joukko kerääntyi sielläkin ja kauniissa kesäillassa ystävien kesken vietimme aikaa.  Nautimme myös upeasta kivimerestä tai pirunpellosta joka opiston takana avautui. Siellä kivifani istua nakotti keräämässä voimaa tiivistetystä energiasta. WOW mikä voimakurssi

Asiasta kiviin..... lapseni, tyttöseni kirmasi kotiin ja kaivoi repustaan tämän kiven. Äiti äiti, toin sinulle kiven koulun pihalta kun sinä niin tykkäät kivistä. Jotain kimmelsi silmänurkassa ja kivi on hoitolassa tuomassa rakkautta ja valoa.

Viimeisin kuva vaan ei vähäisin. Suuri rakkaus hoitojen saralla. Perinteinen Jäsenkorjaus, Syyskuussa 2018 Keijunkuun Merja on valmistunut koulutetuksi perinteiseksi jäsenkorjaajaksi. Kolmivuotinen taival on taitettu ja koettu hienoja hetkiä uutta oppien ja upeita kokemuksia myös asiakkaiden kanssa. Ammattitaito on kehittynyt alkuhaparoinnin jälkeen, ymmärrys kehon hienoihin toimintoihin on lisääntynyt valtavasti ja sen kunnioitus on valtava. 

Nöyränä upean järjestelmän edessä, rakkaudella ja keskittyvällä työllä, ihmisen kohtaamisella tätä hienoa perinnehoitoa haluan viedä eteenpäin ja auttaa mahdollisimman monia. 

Sydäntä lähellä ovat pienet vauvat ja raskautumiseen sekä synnytykseen liittyvät asiat, mutta aivan kaikki - parantaa emme useinkaan voi, mutta auttaa varmasti suurinta osaa. 

Vastaanotolleni tullaan usein silloin, kun kukaan ei enää voi auttaa. 

Antakaa rakkaat ihmiset kokemus tästä ihanasta hoidosta jo ennen ennekuin siinä on vammoja ja vaivoja, jotka johtuvat kineettisen ketjun häiriöistä. Kehoa rasittavat tänä päivänä istuva elämäntapa, työelämä ja sen ergonimiset tekijät, harrastukset, raskaat taakat - niin fyysiset kuin henkiset, loukkaantumiset, kaatumiset, synnytys, leikkaukset jne jne. Lista on pitkä. 

Käden ja Sydämen liitto - Asiakasta kuunnellen.

Tervetuloa hoitoon

Hoitopiste Keijunkuun uudet nettisivut ovat tekeillä ja facebook-sivuille pääset lukemaan vaikka et olisikaan facebookiin kirjautunut. Ajanvarauksessa sinua palvelee myös nettiajanvaraus www.vello.fi/hoitopistekeijunkuu


Iloa, Valoa ja Rakkautta jokaiseen hetkeesi!

 Ihanaa kevättä ja Pääsiäistä.

Voimallisia kuupäiviä on mahtunut kevääseen ja oman voiman etsiminen jatkuu, mutta se on mielenkiintoista jatkaa tätä omaa ihmiskoetta vaikka joka päivä.

Herkkulakko on alkanut 8.3. ja kuntoilu jatkuu. Olo on mainio ja makeanhimo on jo taltutettu, pian ne sokeripiikit tasaantuvat ja ei edes tee enää mieli makeaa. Hedelmien oma sokeri on valtavan makean makuista ja sekin tuntuu olevan melkein liikaa. Ihanaa kuitenkin jatkaa tätä. Innostushan tuli facebookista ystäväni aloitteesta, nappasin päivityksen jonka ihana Riitta oli jakanut ja sen mukaa mitä tuli tykkäyksiä niin tuli päiviä. Eli 90 päivää saldo oli eli kolme kuukautta, toivon sen olevan jo mainio sysäys kokonaisvaltaiseen muutokseen.

 Kotiin saimme jotain vanhaa omasta lapsuuden kodista, sen tunnelmaa on vaikea sanoin kuvata. Siinä on mukana kasvun vuosia ja ihanat ystävänikin taulun muistivat niiltä ajoilta. Rakkaita monellakin tapaa ja on voimaannuttavaa ja hienoa tietää ja tuntea ne tärkeät ihmiset joita olen elämänpolulleni saanut jo lapsena ja nuorena. Tarinointi jatkuu siitä mihin se aikanaan on jäänyt. Välissä voi olla vuosia ja uusia ystäviä olemme kaikki saaneet, mutta se mitä olemme yhdessä kokeneet ja saaneet on jotain ainutlaatuista jota voimme vaalia.
Paimenpoika soitelkoot nyt Pirkanmaan sijaan Pohjanmaalla.

Täysikuu oli juuri pääsiäisen aikaan. Sen teema oli ääripäät ja ristiriitaisuus. Toisaalta haluaisi saada paljon aikaan ja ratkaisuja tapahtumiin, ja taas toisaalta olisi tarve levätä.
Kaikki asiat ratkeavat, kun vaan saamme olla omassa voimassamme.
Se ei ole helppoa ja joskus tuntuu, että meitä revitään joka suuntaan ilman päämäärää. Ratkaisuja odotellessa ja oman voiman harjoittelu jatkuu.
Pääsiäinen antoi toivottua lepoa, ja toisaalta voimaa ratkaista tekemättömiä töitä sekä ihanaa yhdessäoloa rakkaiden kanssa.

Innolla odotan tätä kevättä, olen jo saanut ihania koulutuksia. Myös tulen itse järjestämään koulutuksia ja pääsen vielä useampaan osallistumaan.
Hienoa antia oli Perinteisen jäsenkorjauksen täydennyskoulutuksessa ja yhä suuremmalla ilolla ja innolla työtäni teen ihmisten hyväksi, niin isojen kuin pienten.

Keijunkuussa tavataan :) ,
ps. Hoitopiste Keijunkuun facebook sivuja voit seurata vaikka et kuuluisikaan facebookiin ja aikaa voit varata kätevästi myös netissä www.vello.fi/hoitopistekeijunkuu

Halauksin Merja

Miten pysyä omassa voimassa kun muutoksia on ilmassa

Vuosi 2018 ....

Helmikuun kuulumisiakin jo päivitin, mutta jäin vielä maistelemaan tämän vuoden tunnelmia.

Lupasin itselleni ylittää mukavuusrajojani tänä vuonna.

Tammikuussa se alkoi, se rajojen muokkaus....

Otin itselleni avaimen kuntosalille ja päätin, että nyt pitää alkaa huoltaa lihaskuntoa. Reippaana olen sieltä liikettä hakenut kerran viikossa kivan kaverin kanssa aamusella ennen työpäivää.
Uskomatonta, mutta totta se tuntuu tosiaankin oikein mukavalle saada omaa kehoa liikkumaan eri tavalla ja vastaliikkeitä työssä tuleville liikkeille. Lihaskalvot tykkäävät ja voimakin tuntuu lisääntyvän.
Edellisistä kuntosalikäynneistä onkin vierähtänyt aikaa ennen tätä vuotta, silloinkin ystävättären kanssa, mutta vuosiluku lienee 1994.... 

Kuvan kakku on sitten taas aivan erilainen ylitys. Enni toivoi yksisarviskakkua synttäreilleen ja äidin taidot laitettiin koetukselle. Yksisarvisethan ovat niin ihania, totesi tyttökin ja niinhän ne ovat totesin ja tein parhaani, se riittäkööt. Kakkutaiteilu on kivaa vastapainoa kaikelle muulle, kun siihen vaan on aikaa.

Hieman haastavampi ajatus tulikin sitten vasta hetki sitten tai oikeastaan ajatustyön tulos palkittiin.
Syksyllä hoitolastani varastettiin kukkaro jossa oli rahaa melko paljon, menetys oli niin minulle kuin tuttavalleni, joka oli valmistanut ihania koruja. Kukkarossa oli kassa, jossa oli koruista saadut maksut. Ilmeisesti joku keksi kukkaron olinpaikan ja sai helppoa rahaa. Tuolloin päätin, että minulle tulee liikkeeseeni valvontakamerat.
Tein kauan ajatustyötä siitä, etten voikaan luottaa kanssakulkijoihini sataprosenttisesti. Tunsin surua ja se oli minulle suuri menetys, että joudun tavallaan epäilemään ja valvomaan omaisuuttani kuin haukka.
Kamerat hankittiin ja mieheni kanssa laitoimme kamerat paikalleen. Asiakkailta sain positiivista palautetta, että valvonta oli laitettu ja kieltämättä se tuntui helpottavalle, että hoitotilasta näin kuka ovesta tulee sisään.

Pikemmin kuin arvasinkaan kamerat olivat tosi työssä......

Kuukauden päivät asennuksesta, kassakone oli väännetty auki ja yöllinen vierailija oli tyhjentänyt pohjakassan. Kolikkoja oli naamioituneelta varkaalta hanskan peittämistä käsistä putoillut lattialle ja aamun näky oli säikäyttävä.
Kuvamateriaali saatiin kuitenkin poliisille ja toivotaan, että tekijä jää kiinni.

Myös ihmissuhteet ovat joskus haastavia....
joskus voi tahtomattaan joutua tilanteeseen, jossa koetetaan saada valitsemaan puolta tai mustataan tai syytetään kolmatta henkilöä.

Olen aina suuresti ihaillut niitä ihmisiä, jotka diplomaattisesti asettuvat tilanteen ulkopuolelle ja ohjaavat osapuolta itse ratkaisemaan ongelmat ja luottamaan elämänkulkuun, että polullemme annetaan erilaisia kohtaamisia.
Ilokseni huomasin kehittyneeni ja oma voima pitää.....

Omassa voimassa voi pysyä paremmin, kun asettaa tunteet toissijaisiksi. Pitäytyy faktoissa ja asiassa, oma voima katoaa jos kovasti miettii....mitä jos, entä sitten, jospa .....
Monesti keskitän hengitykseni jalkapohjiin, ikäänkuin hengittäisin jalkojen pohjasta suoraan maahan. Ajatus, kun alkaa touhuta omiaan se vie niin korkealle etteivät jalat enää pysy maassa.
Ihanat kanssakulkijat ovat myös valtava voimavara ja auttavat sinua ja minua jäsentämään ajatuksia ja asioita. He ovat loistavia kuuntelijoita, kun vaan osaat kertoa ja puhua.... kukaanhan ei ole ajatustenlukija. Myös tekeminen auttaa, keskity johonkin käsillä tekemiseen tai liikkumiseen, oma voima on vain sinun käytössäsi.

Ihanien ystävien lämpimät ajatukset saivat hieman riepotellun energian taas takaisin raitelleen ja on ihana jatkaa omaa työtä ja polkua.
Elämme tässä ajassa jatkuvassa muutoksessa, niinpä.... välillä omasta tahdosta tai sitten muutoksia järjestetään aika ajoin joko vastoinkäymisten tai epämiellyttävien yllätysten kautta, mutta myös positiivisten ja empaattisten yllätysten kautta.

Elämänmakuista elämää....

Mielenkiinnolla seuraan juuri nyt kuumana käyvää rokotekeskustelua, hoitajien pakkorokotuksista. Huomenna lakimuutos astuu voimaan....
Toivoisin suuresti, että jokainen saisi rokotevalinnan tehdä itse ja vapaaehtoisesti, jään seuraamaan....

Iloa ja valoa,
Omassa voimassa ....

Helmikuun lopun kuulumisia

Aikaa on vierähtänyt työn, opintojen ja kurssien lomassa. Uusia oppejakin on tullut ja paljon osaamista ja oppeja olemme rakentaneet perinteisen jäsenkorjauksen koulutuksessa.

Kuppausta olin oppimassa Kaustisilla ja tuota vanhaa upeaa hoitomuotoa olen saanut myös nyt tehdä ja itsekin säännöllisesti kuppauksessa käyn.
Ehkäpä se olikin juuri tuo tämän illan kuppaus, kun kirvoitti kirjoittamaan kuulumisia.

Verikuppauksesta on monenlaisia käsityksiä, mutta se tosiaan on meidän suomalaisten vanha perinnehoito. "Paha veri" otetaan pois. Hiilidioksidipitoinen kapillaariveri ääreisverenkierrosta päästetään valumaan pois ja keho alkaa hapettua paremmin ja samalla myös lihasten kireys ja paine saadaan helpottumaan.
Monet kupit laitetaan aivan samoihin kohtiin kuin missä on kiinalaisen lääketieteen mukaan akupisteet. Myös suoliston alue hoidetaan ja aktivoidaan lymfakiertoa sekä kuona-aineiden poistuminen kehosta nopeutuu.
Monet kysyvät, että tekeekö hoito kipeää.
Vastaisin, että se ei oikeastaan ole kivuliasta. Kuppien tekemä paine tuntuu kiristävältä ja kuppauskirveen tekemät haavat saattavat kirpaista tai tuntua hieman kirveleviltä.
Hoidon aikana lihasten kireys ja tuo kehon paine alkaa laskea ja olo on aivan huikean hyvä. Keho on virkeän levollinen ja joustava. Haavoilla voi olla pientä kirvelyä mutta ne paranevat pian, sillä kuppauskirves on terävä ja tekee erittäin puhtaasti haavan jonka reunat ovat suorat ja siksi haavat menevät kiinni melkein välittömästi.

Tässä kuvassa on oma kuppauskirveeni, se on minulle tehty ja sitä huollan ja hoivaan, jotta ihmiset saavat apua vaivoihinsa.

Kuppauksesta saattaa herkkiin kohtiin ja jumikohtiin jäädä hetkeksi mustelmanoloisia jälkiä, mutta ne vaalenevat muutamassa päivässä.

Suosittelen lämpimästi kupparilla käyntiä!


Hoitopiste Keijunkuun kurssivalikoimaan on tullut myös uutena Intialaisen päähieronnan kurssi. Aivan ihana päiväkurssi, joka antaa valmiudet tehdä päähierontaa.

Päähieronta on mainio hoitomuoto ja erittäin rentouttava, ja nestekiertoa lisäävä hoito. Jo lyhyenäkin hoitona vähentää stressiä ja vapauttaa endorfiineja kehosta ja alkaa hoitaa kokonaisvaltaisesti kehoa.

Ajatuksissa on muitakin kursseja ja edelleen tulevat jatkumaan gua sha sekä vauvahieronnan kurssit.


Kotona pupuvauvat ovat kasvaneet ja ovat perheen hellittävinä sylissä. Ihanaa stressin hoitoa rapsutella pehmoista turkkia. Isäni usein sanoi, että lapsella tulisi olla lemmikki. Olisi joku jolle kertoa murheet, eläin kuuntelee ja antaa rakkauttaan vilpittömästi. Sitä voi rakastaa ja helliä, huolehtia ja sylitellä.

Ai, niin ja se Merjan viimeisin ihmiskoe. .... Olen ostanut marraskuussa maadoituslakanan ja nukunut sillä siitä lähtien.
Olen nukkunut erinomaisesti, huonosti nukuttuja öitä ei juurikaan ole.
Pitkien työpäivien jälkeen saattaa koko keho tuntua sille, kuin se olisi maitohapoilla ja aivan lopenuupunut. Yön jälkeen keho on palautunut ja olo erinomainen, kipuja tai särkyjä ei ole.
 Aluksi nesteitä poistui runsaasti ja aineenvaihduntaan vaikutusta oli myös.

Mielenkiinnolla odotan verikokeita, joita on tulossa. Onko kehties vaikutuksia myös siihen. Maadoituslakanan sanotaan myös elvyttävän verenkiertoa ja vähentävän tukosten riskiä. Keho hapettuu myös tällä paremmin ja siksi myös jumit poistuvat.

Maadoituslakana on luonnonmateriaalia ja siihen on kudottu hopealankaa. Se väreilee hennosti kun illalla menee nukkumaan ja pian vaipuu ihanaan sikeään uneen.

Tätäkin voi lämpimästi suositella, varsinkin jos kehossasi on kipuja tai nukut huonosti.

Ihanaa kevättä odotellessa.....