Minä, kuten monet muutkin ovat kuulleet stressin vaikutuksista ja ymmärtänyt sen, että tuota stressiä tulee välttää, varsinkin pitkittyneenä.
Stressi on siis kaiken aluksi tarkoittettu hyvään pakene ja taistele toimintaan. Valtava määrä energiaa on vapautettu, jotta päästään joko pakenemaan tai taistellaan vastustajaa vastaan kaikin voimin, siitä on elämän jatkuminen kiinni.
Entäpä tänä päivänä? mitä meidän stressit ovat?... ei ole dinosauruksia, ei ihmissyöjiä ei löydy leijoniakaan. Karhulle harvoin cityihminen maistuu.
Tuttuja lienee.... kiire, työ, työttömyys, riittämättömyys, ajan puute, ihmissuhteet jne jne.. Vaan eivät uhkaa henkeä fyysisesti juuri nyt.
Stressissä vapautunut energia varastoidaankin lihaksiin ja "sokerilla" tärkätään lihakset jumiin ja siitäkös sitten saadaan taas lisää stressiä. "Hattuttaa" ja harmittaa, mikään ei ole kivaa. Lihookin vaan, kun koittaa laihtua. STRESSI on tehnyt tehtävänsä ja ajatukset kiertävät negatiivista kehää.
TAAS HAASTAN ITSENI....
Haastan itseni vähentämään stressiä. Meditoin, mietiskelen tai lupaan muuten vaan rentoutua mieleni tyhjentäen ja täyttäen uusilla positiivisilla mielikuvilla.
Haastan itseni hengittämään happirikasta ilmaa päivittäin. Tankkaan aurinkoruokaa ja saan aurinkoa sisääni. Etsin siis ulkona kasvanutta ruokaa ja "kähvellän" siitä iloa ja aurinkoa ruokapäytäämme. Tankkaan akkuani jaksamaan ja hyppelen vaikka tasajalkaa kun tilanne tulee joka stressaa.
Tulokset kannustavat jatkamaan.... tokikin heti ei kaikki näy, mutta jo muutaman päivän lyhyellä rentoutumisella on ollut valtavan hieno vaikutus uneen. Eipä ole unimattia kauaa tarvinnut ootella ja uni on ollut rentouttavaa ja hyvää aamuun saakka. Mieli iloinen ja levännyt. Miksipä ei tätä haluaisi jatkaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti