Lähipäivien tapahtumat, viestit, kohtaamiset , kohtaamatta jäämiset, vastaamattomat kysymykset, puhelut ja puhumattomuudet ovat saaneet taas pään raksuttamaan monenlaisia ajatuksia.
Mielenkiintoista ja haasteellista on hallita tai olla hallitsematta omia tunteitaan. Unimaailma on myös tehnyt omaa työtään voimallisesti, ja sekin vaikuttaa varmasti päivien mietteisiin.
Haastavaa on pysyä omassa voimassaan, ja siinä että minulla on hyvä olla.
Ympäristön vaikutus on valtava, vetoa tuntuu joka suuntaan, valtaa käytetään taktisesti ja taktikoimatta -jotta olisit vaikutettu tai piireistä poissuljettu. Toiselle kerrotaan, toiselle ei vastata.....
Toisen iloa ja valoa voi ollakin vaikea kestää ja kohdata. ?!
Mielenkiintoisinta mielestäni tässä kaikessa on se, että lopulta tyhjyydessä on kaikki.
Tyhjyys ei kuitenkaan ole pelkkää tyhjyyttä. se käsittää kaiken. Tyhjyys on tulvillaan mahdollisuuksia. Se on ehtymätön mahdollisuuksien lähde.
Olenkin kenties onnekas, kun en tiedä tai en saakaan jakaa jotain asiaa toisten kanssa. Olla tyhjyydessä ja tyhjän päällä onkin siis onnea parhaimmillaan.
Poissulkeminen sensijaan on mielestäni julmaa ja voimankäyttöä pahimmillaan, se me usein saadaan kokea jo lapsena leikeissä. Et saa tulla meidän leikkeihin.
Ikä onneksi tuo tähänkin armollisesti vapautusta, aina ei edes tule loukatuksi ja nyt tiedostaen oman erilaisen ajatusmaailman ja tavan elää ja olla se on jopa ihan ymmärrettävää.
Tyhjyydessä odottaen, vaalien jokaista hetkeä, jossa koen tyhjyyden olemuksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti