Suomalainen suositus D-vitamiinista on varsin alhainen eli 20µg /vrk aikuisille. Kirjoituksessa pohditaan, että vähintäänkin tupla-annos olisi hyvä eli 40-50µg/ vrk.
Millainen on sinun annoksesi?
Minun annokseni on 125µg /vrk. Annokseni suunniteltiin yhdessä funktionaalisen lääkärini kanssa. D-vitamiinia käytin jo ennen lääkärini tapaamista 100µg /vrk, sillä perehdyin aiheeseen D-vitamiini ja kilpirauhanen. Suositus oli että kilpirauhasen vajaatoimintaa poteva saisi tuon annoksen vuorokaudessa D-vitamiinia, jotta se tukisi kilpirauhasen toimintaa.
D-vitamiini vaikuttaa monella tavalla ja sen riittävä saanti onkin perinteisesti yhdistetty kalsiumin ja luuston aineenvaihduntaan. Viimeaikaiset tutkimukset kertovat D-vitamiinilla olevan laajoja vaikutuksia terveyteen mm. sydän-ja verisuonitauteihin , syöpätauteihin, MS-tautiin, fibromyalgiaan, reumatauteihin, metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen ja moniin muihin.
Tutkimuksissa veren korkea D-vitamiinipitoisuus, etenkin alle 20-vuotiaana, voi vähentää 70 % MS-taudin riskiä verrattuna pieneen veren D-vitamiinipitoisuuteen.
D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tutkijat kansanterveyslaitokslta seurasivat 17 vuotta noin 4000 suomalaisen naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten.
Maailman terveysjärjestön (WHO:n) syöväntutkimuslaitos IARC analysoi 18 suurta D-vitamiinitutkimusta, joihin oli osallistunut 57 311 ihmistä. Heidän terveydentilaansa oli seurattu noin kuusi vuotta. Sinä aikana 4 777 heistä kuoli. D-vitamiinia ravintolisänä käyttäneiden kuolleisuus oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin muiden. D-vitamiinilisän päiväannos vaihteli 7,5:stä 50 µg:aan; keskimäärin se oli 14 µg. D-vitamiinilisää käyttävien ihmisten veressä oli 1,5–5,2 kertaa enemmän tätä vitamiinia kuin muilla.
Lontoon King’s Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan D-vitamiini lisää keuhkoissa tulehdusta vaimentavan tulehdussytokiinin, interleukiini 10:n (IL10:n) tuotantoa. Silloin astman oireet vähenevät, jopa sellaisilla potilailla, joihin kortisoni ei ole tehonnut.
Vanhusten D-vitamiinin puute on yleistä, ja se voi lisätä ennenaikaisen laitoshoidon tarvetta. Yli 65-vuotiaita koskevassa seurantatutkimuksessa todettiin että elimistön vähäinen D-vitamiinimäärä on yhteydessä kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen.
Useat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että riittävät veren D-vitamiinipitoisuudet voivat ehkäistä flunssaa. Vuonna 2010 tehdyssä kaksoissokkotutkimuksessa 334 japanilaisella koululaisella kaksi kertaa päivässä annettu D-vitamiinilisä vähensi merkittävästi A-tyypin influenssan riskiä.
Cambridgen yliopistossa 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan kuolleisuus on vähäisin, kun D-vitamiinia on veressä vähintään 90 nmol/l.
Tässä oli vain muutamia D-vitamiinin tutkimuksia. Suosittelen lämpimästi säännöllistä D-vitamiinilisää ellet sitä vielä käytä.
Monesti mietitään että mikä on turvallista.... luonnosta, kesällä auringosta keskipäivällä 15min. aikana voi saada D-vitamiiniannoksen joka vastaa 250µg annosta. Pimeässä Suomessa lisä on siis kovastikin tarpeen.
Valitse siis laadukas D-vitamiini, mielellään öljykapselina -
Immuniteetti Kiittää !
Mä taisin itse viimetalvena ottaa lähinnä 7,5µg/vrk lisänä tai en ollenkaan. Nyt olen lisännyt ja otan 100µg/vrk (paitsi joskus kyllä unohtuu). Vielä en ole huomannut mitään muutosta kumpaankaan suuntaan, joten jatkan testiä itselläni. :)
VastaaPoistaKannattaa testata :) , voi olla että flunssa ei tule lainkaan tai ainakin se paranee nopeammin. Kesällä saattaa ruskettua paremmin ja iho ei ole niin herkkä palamaan. Rasva-aineenvaihdunta paranee jne jne. vaikutukset ei ehkä ole kovin voimakkaita, mutta pitkässä juoksussa niitä huomaa.
VastaaPoista