Muutoksen aika vuosi 2016

Minun elämässäni on ollut suuri muutoksen vuosi.
Se aikakausi alkoi varmaan jo vuosia sitten kiihdyttäen vauhtiaan ja jatkuen edelleen suurella intensiteetillä.
Oli tullut aika päästää irti ja ottaa vastaan.


Marraskuussa 2015 sain aloittaa vuorotteluvapaa vuoden. Hoitopiste Keijunkuu kutsui hoitajaansa tekemään luontaishoitoja ja valloittava jäsenkorjaajan koulutus teki tuloaan.
Oli myös raskasta aikaa, kun kaksi läheistä ihmistä olivat vakavasti sairaana ja aavistimme, että yhteinen aika olisi vähissä.

Ensimmäinen luopuminen tuli Karkauspäivänä 29.2.2016, oli aika päästää irti isästä jonka olin saanut pitää lähes 46 vuotta. Esikuvani järkkymättömästä oikeudenmukaisuudesta, tasapuolisuudesta, rohkeudesta, vahvuudesta ja uskosta.
 
Kumpa osaisin niitä eväitä antaa omille lapsilleni ja uskoa heihin kuten isä ja äiti ovat uskoneet meihin, minuun ja sisareeni. Olla lapsilleni tasapuolinen ja huomioida heidän osaamistaan ja olla niistä ylpeitä. Kohdata haasteet elämässä sellaisina kun ne ovat, rohkeasti ja vahvasti- uskoen että asiat selviävät ja kuten isä sanoi, uskoa pitää! Viime kädessä korkeampaan voimaan, joka lopulta on armollinen meille kaikille. Sellaista uskoa oli Lammisen suvussa jo myös rakkaalla Kalle-sedällä, joka myös isälle oli tärkeä henkilö.

Toinen menetys kohtasi perhettämme vain kolme viikkoa edellisen jälkeen, kun anoppini menehtyi myös nopeasti edenneeseen sairauteen. Myös erittäin rohkea mummi, joka eli omaa elämäänsä ihanasti omalla tyylillään. Ihaillen lapsiaan, ja lastenlapsiaan, leikitellen vielä 90 vuoden ikäisenä kuin tyttöset. Kuitenkin säilyttäen vanhan ihmisen viisauden ja elämänuskon.
 

Ihanien ja rakastavien ihmisten avulla sekä yhdessä asioita jakaen jatkoille eteenpäin.

Luopumisten ohella oli paljon ihanaakin tulossa. Yhdessä Tilkkutäkin Annen kanssa saimme Hoitopiste Keijunkuulle ihanat pyyhkeet logoilla brodeerattuna ja oli aika alkaa rakentaa pian kolmivuotiaan yritykseni kivijalkaa vahvemmaksi. 

Monenlaisia koulutuksia on kertynyt vuosien aikana ja toukokuussa sain valmiiksi myös etäopiskeluna suoritetun doulakurssin. Myös pitkän harkinnan jälkeen hankittu tens-laite Hoitopiste Keijunkuulle on osoittautunut erittäin hyväksi ja hyödylliseksi laitteeksi synnyttäjille.

Hiljalleen pohjustetaan myös kätilötyön pohjaa yritykselleni. 

Oli myös aika juhlistaa esikoistamme ja rippijuhlaa. Ihania muistoja tulvi mieleen ja haikeuttakin siitä, että kaksi erittäin tärkeää ihmistä olivat juhlimassa kanssamme, mutta eri ulottuvuudessa. Juurihan tuo lapsi syntyi ja nyt se salskeana nuorena miehenä on jo rippikoulunsa suorittanut ja tähtää kohti omia unelmiaan.

Laihiallakin tehtiin historiaa, ensimmäinen Jakkurokki järjestettiin ja me siskon kanssa nautimme festaritunnelmasta vuosien jälkeen kahdestaan. Pellekin lauloi....Moottoritie on kuuma....

Kesän makua mansikoista ja lepoa loman merkeissä, koko perheelle. Se tuntui olevan tarpeen, sitoa voimavaroja yhdessä aikaa viettäen ja nauttien toistemme seurasta. 

 Uudistimme kihlauksemme uusin sormuksin ja perheestämme otettiin ensimmäisiä ammattilaisen kuvaamia kuvia. Muistoihin tallennettaviksi juuri tästä ajasta.

Vahvasti koitin tuupata asioita oikeaan järjestykseen, tuntui ettei mikään mennytkään suunnitelmien mukaan ...Kuulostaako tutulle? Hyvässä vauhdissa ollut hoitotilan järjestyminenkin tyssäsi kuin seinään, työpaikkahaastattelutkin jäivät tuloksettomiksi, sijaisuuksia joita oli ollut aiemmin -ei enää tullutkaan. 

Vuorotteluvapaa lipui omaa vauhtiaan kohti loppuaan. Aivan kuin unesta herääminen tapahtui lokakuun puolivälissä. Yhtäkkiä alkoi vaan asioita tapahtua, erilaisia merkkejä oli ilmassa. 

Suunta ,jota suunnittelin tuntui sydänalassa pahalle, lapset sanoivat että äiti - et voi palata töihin. Mutku mutku, sitku sitku.... 

Onneksi tapahtui koko ajan lisää....

Ihana asiakas eräänä aamuna tupsahti hoitolaan ja sanoi, sinulle on nyt tullut mahdollisuus hoitotilaan - soita heti ja niin tein. 

Nyt sitten yhtäkkiä olin kirjoittanut hoitotilasta vuokrasopimuksen, pieni työtilaisuus järjestyi tukemaan yrittäjyyttä ja vuorotteluvapaa loppui. MUTTA.....miten pidän kaikki langat

käsissä?! EN mitenkään oli toteamus. Saisinkohan vielä virkavapaata? Oliskohan nyt se aika, 

aika hypätä ....Niin päätin, seuraavana päivänä kun vuorotteluvapaani oli loppunut - Irtisanouduin toimestani ja toivotin tervetulleeksi yrittäjyyden. 

 Kova prosessi oli jo aiemmin käynnistynyt ja karhunpaini oli mitä vaikein. 

Huomasin, että reipas ja rohkea olikin luopumassa jostain suuresta, joka oli ollut se voima jo vuosia.

Luovuin ja päästin irti keväällä menettämistäni ihmisistä, olinkin antanut tunteideni olla reippauden takana ja auttanut toisia selviytymään. Annoin pois esikoisvauvani, iso poika jo rippikoulunkin käynyt, annoin kuopukseni koulutielle - ei vauvaa enää perheessä. Annoin pois 26 vuotta sairaalatyötä, hoitotyötä ja 17 kätilötyön vuotta. 

Valmistuin 1.12. kun tämän kaiken yhteen kokosin, nostin voimavaroja ja otan vastaan vuoden 2017 aloittamalla liiketoiminnan Laihian keskustassa liikehuoneistossa. Rohkeana 46 vuotiaana, loistavalla peruskoulutuksella varustettuna, hyvän työkokemuksen omaavana itsenäisenä yrittäjänä, äitinä ja vaimona. Äitini ja sisareni sekä ystävieni ja asiakkaitteni kannustamana, uskon että nyt on aika toteuttaa hoitotyötä eri näkökulmasta nojaten vahvuuksiini. 

Hiljalleen voima alkaa palautua, on aika hoitaa myös hoitajaa ja antaa aikaa kyynelille ja itkulle, ovathan ne kehon mitä parhainta lymfahoitoa.  On myös tärkeää nauttia joka päivä pienistä iloista, miksi hautoa negatiivisuutta tai murista turhista asioista - se on mielestäni sitä positiivista elämänotetta. Mitä sitten haluat elämältäsi? Valittaa kun pihalla on kylmä, kun jonkun koira haukkuu, kun on maanantai, kun työ on tylsää.........

Lainaten laustetta.... älä valita, ala valita....

USKOKAA UNELMIINNE, TAVOITELKAA NIITÄ - NE ON MAHDOLLISTA TAVOITTAA!

RAKKAUTTA JA ILOA, LÄMMINTÄ JOULUN ODOTUSTA -
                                       USKOTAAN ETTÄ ELÄMÄ KANTAA!